Montako bitcoinia on olemassa? 21 miljoonan raja selitettynä

Bitcoineja on tähän mennessä louhittu noin 20,1 miljoonaa kappaletta, mikä on jo yli 95 prosenttia bitcoinin koko enimmäismäärästä. Bitcoinia voi nimittäin olla olemassa korkeintaan 21 miljoonaa – tämä raja on kirjoitettu suoraan Bitcoinin sääntöihin, eikä kukaan voi noin vain muuttaa sitä. Louhittavaa on siis jäljellä enää noin 900 000 bitcoinia, ja uusia syntyy koko ajan aiempaa hitaammin. Tällä sivulla käymme läpi, mistä 21 miljoonan raja tulee, miksi tarkka maksimi ei ole aivan tasan 21 miljoonaa, miten uusia bitcoineja syntyy ja kuinka moni kolikko on kadonnut lopullisesti.

Paljonko bitcoineja on tällä hetkellä olemassa?

Marraskuussa 2026 kirjoitettaessa tarkkaa lukua ei tarvitse ottaa kenenkään sanana, sillä sen voi tarkistaa itse suoraan lohkoketjusta. Jokainen bitcoin syntyy niin sanotun louhinnan kautta ja kirjautuu Bitcoinin julkiseen tilikirjaan, lohkoketjuun, jota kuka tahansa voi vapaasti selata. Lohkoketjun selaimilla ja tarjontaa seuraavilla palveluilla näet reaaliaikaisen, satoshin tarkkuudella lasketun kokonaismäärän.

Juuri tämän avoimuuden ansiosta liikkeessä olevien bitcoinien määrä ei ole arvaus vaan laskettavissa oleva tosiasia. Jos haluat ymmärtää tarkemmin, miten uusia kolikoita syntyy ja kuka ne luo, lue erillinen oppaamme bitcoinin louhinnasta.

Mistä 21 miljoonan raja tulee?

Bitcoinin tuntematon kehittäjä – nimimerkki Satoshi Nakamoto – määritteli enimmäismäärän heti alussa vuosina 2008–2009. Raja ei ole markkinoinnin lupaus vaan osa itse ohjelmistoa: jokainen Bitcoin-verkon tietokone eli solmu valvoo sääntöä itsenäisesti ja hylkää lohkot, jotka yrittäisivät luoda enemmän bitcoineja kuin säännöt sallivat. Juuri tämä hajautettu valvonta tekee rajan muuttamisesta erittäin vaikeaa. Voit syventyä verkon toimintaan artikkelissamme siitä, miten Bitcoin toimii.

Raja syntyy matematiikasta. Louhija saa jokaisesta uudesta lohkosta palkkion, joka oli alussa 50 bitcoinia. Palkkio puolittuu säännöllisin väliajoin, ja kun kaikki tulevat palkkiot lasketaan yhteen, summaksi tulee lähes tarkalleen 21 miljoonaa bitcoinia (ks. alla). Kyse on siis ennalta ohjelmoidusta, hitaasti hiipuvasta tahdista, ei pysyvästä määrästä uusia kolikoita.

Rajallinen määrä on Bitcoinin keskeinen ero perinteisiin eli fiat-valuuttoihin, kuten euroon, joita keskuspankit voivat laskea liikkeeseen lisää. Tästä niukkuudesta johtuu myös usein kuultu vertaus "digitaaliseen kultaan". Vertaus kuvaa rajallista tarjontaa, mutta se ei ole tae arvosta: toisin kuin kullalla, bitcoinilla ei ole vuosituhansien historiaa eikä teollista käyttöä. Bitcoinin varhaisista vaiheista ja ensimmäisistä kolikoista voit lukea lisää Bitcoinin alkuvaiheista vuonna 2009.

Miksi tarkka maksimi ei ole aivan 21 miljoonaa?

Vaikka puhumme 21 miljoonasta, todellinen yläraja jää hiuksenhienosti sen alle: noin 20 999 999,9769 bitcoiniin. Syy on teknisessä yksityiskohdassa.

Bitcoinin pienin yksikkö on satoshi, joka on yksi sadasmiljoonasosa bitcoinista eli 0,00000001 BTC. Kaikki summat lasketaan verkossa kokonaisina satosheina. Kun lohkopalkkio puolittuu riittävän monta kertaa, se ei enää jakaudu tasan, ja Bitcoin-ohjelmisto pyöristää tuloksen alaspäin lähimpään satoshiin. Näiden pyöristysten takia muutama sadasosa bitcoinia jää ikuisesti syntymättä. Ero on käytännössä merkityksetön, mutta se selittää, miksi "21 miljoonaa" on pyöristetty luku.

Näin uusia bitcoineja syntyy: lohkopalkkio ja puoliintuminen

Bitcoin-verkko kokoaa tapahtumat noin kymmenen minuutin välein lohkoiksi. Lohkon vahvistanut louhija saa palkkioksi uusia, juuri syntyneitä bitcoineja – tätä kutsutaan lohkopalkkioksi. Huhtikuun 2024 jälkeen palkkio on ollut 3,125 bitcoinia lohkolta. Koska lohkoja syntyy keskimäärin 144 päivässä, verkkoon tulee noin 450 uutta bitcoinia päivässä.

Tahti ei kuitenkaan pysy vakiona. Noin 210 000 lohkon eli suunnilleen neljän vuoden välein lohkopalkkio puolittuu. Tätä tapahtumaa kutsutaan nimellä puoliintuminen (englanniksi halving). Se hidastaa uusien bitcoinien syntyä portaittain ja on syy siihen, että suurin osa kaikista bitcoineista oli louhittu jo varhain. Puoliintumisen vaikutuksista ja historiasta kerromme tarkemmin artikkelissa bitcoinin puoliintumisesta eli halvingista.

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten lohkopalkkio on pienentynyt Bitcoinin alusta lähtien.

Milloin viimeinen bitcoin louhitaan?

Koska palkkio puolittuu loputtomasti, uusia bitcoineja syntyy yhä pienempiä määriä. Arvioiden mukaan viimeinen kokonainen bitcoin louhitaan noin vuonna 2032 ja aivan viimeiset satoshin murusetkin vasta arviolta vuonna 2140. Sen jälkeen uusia bitcoineja ei enää synny lainkaan.

Tämä herättää usein kysymyksen, miksi louhijat jatkaisivat työtä, kun palkkiota ei enää makseta. Vastaus on tapahtumamaksut: jo nyt jokaisesta siirrosta maksetaan pieni maksu louhijoille, ja kun lohkopalkkiot loppuvat, nämä siirtomaksut ovat ainoa louhijoiden tulonlähde ja samalla verkon turvan ylläpitäjä.

Kadonneet bitcoinit – kuinka moni on oikeasti käytettävissä?

Louhittu määrä ei kerro koko totuutta siitä, montako bitcoinia on oikeasti käytettävissä. Osa kolikoista on kadonnut lopullisesti, yleensä siksi, että niiden omistaja on hukannut lompakon yksityisen avaimen tai palautuslauseen. Ilman avainta kolikoihin ei pääse enää koskaan käsiksi.

Luotettavia lukuja on vaikea saada, koska kadonneet kolikot näyttävät lohkoketjussa aivan samoilta kuin käyttämättömät säästöt. Yleisesti siteerattujen arvioiden mukaan pysyvästi kadonneita bitcoineja on noin 2,3–3,7 miljoonaa, ja jotkut arviot yltävät jopa neljään miljoonaan. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Satoshi Nakamoton louhima noin miljoonan bitcoinin varasto, joka ei ole koskaan liikkunut, sekä aivan ensimmäisen lohkon 50 bitcoinin palkkio, jota ei teknisistä syistä voi käyttää lainkaan. On hyvä muistaa, että nämä ovat arvioita, ei todistettuja menetyksiä.

Käytännössä liikkeessä aktiivisesti olevien bitcoinien määrä on siis selvästi pienempi kuin louhittu 20,1 miljoonaa – mahdollisesti vain noin 16–18 miljoonaa.

Mitä rajallinen määrä käytännössä merkitsee?

Kiinteä enimmäismäärä tarkoittaa, ettei bitcoinin arvoa voi laimentaa luomalla uusia kolikoita samaan tapaan kuin keskuspankki voi painaa lisää rahaa. Monelle juuri tämä ennustettava, niukka rahapolitiikka on Bitcoinin kiinnostavin piirre.

Rajallinen tarjonta ei kuitenkaan ole automaattinen tae hinnannoususta. Bitcoinin arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan kohdatessa, ja se voi vaihdella rajusti suuntaan tai toiseen. Niukkuus on vain yksi tekijä monien joukossa. Jos haluat ymmärtää hinnanmuodostusta kokonaisuutena, lue tarkempi analyysimme siitä, mistä bitcoinin arvo muodostuu.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Voiko bitcoinin 21 miljoonan rajaa nostaa?

Teoriassa sääntöä voisi muuttaa, mutta käytännössä se on äärimmäisen epätodennäköistä. Muutos vaatisi, että valtaosa verkon käyttäjistä, louhijoista ja solmuista hyväksyisi uudet säännöt yhtä aikaa. Koska rajallinen tarjonta on Bitcoinin tärkein ominaisuus, sen poistaminen olisi useimpien osallistujien etujen vastaista, ja muutosta vastustavat solmut voisivat jatkaa alkuperäisellä ketjulla.

Onko muilla kryptovaluutoilla sama 21 miljoonan raja?

Ei. 21 miljoonan enimmäismäärä koskee vain Bitcoinia. Jokainen kryptovaluutta määrittelee oman rahapolitiikkansa omassa koodissaan: osalla on kiinteä yläraja, osalla ei ole enimmäismäärää lainkaan ja joidenkin tarjonta kasvaa jatkuvasti. Bitcoinin tiukka ja ennalta tunnettu 21 miljoonan raja on yksi sen erottuvimmista piirteistä.