Kryptovaluutat ovat digitaalisia, salaustekniikkaan perustuvia valuuttoja, joita ei hallinnoi mikään yksittäinen keskuspankki tai valtio. Niitä on nykyään tuhansia, ja tunnetuimpia ovat Bitcoin, Ethereum ja Litecoin. Tällä sivulla käydään läpi, mitä kryptovaluutat ovat, miten ne toimivat, miten niitä hankitaan ja säilytetään sekä mitä verotukseen, sääntelyyn ja riskeihin liittyviä asioita suomalaisen kannattaa tietää. Alla olevasta taulukosta näet suosituimpien kryptovaluuttojen kurssit reaaliajassa.
| Nimi | Ticker | Hinta (EUR) | 24h |
|---|---|---|---|
| Bitcoin | BTC | 73 044,00 | ↓ 2.01% |
| Ethereum | ETH | 2 163,91 | ↓ 3.48% |
| Cardano | ADA | 0,205192 | ↓ 2.87% |
| Kaspa | KAS | 0,033038 | ↓ 4.27% |
| Litecoin | LTC | 53,26 | ↓ 2.7% |
| Dogecoin | DOGE | 0,073328 | ↓ 2.93% |
| XRP | XRP | 1,19 | ↓ 2.52% |
| Shiba Inu | SHIB | 0,000005 | ↓ 2.18% |
| Aave | AAVE | 137,38 | ↓ 4.18% |
| Stellar Lumens | XLM | 0,164506 | ↓ 3.56% |
| Toncoin | TON | 1,22 | ↓ 0.89% |
| Tether (USDT) | USDT | 0,894422 | ↑ 0.22% |
| USD Coin (USDC) | USDC | 0,894990 | ↑ 0.24% |
| DAI (DAI) | DAI | 0,895344 | ↑ 0.23% |
Tärkeimmät kohdat
- Mikä? Kryptovaluutta on digitaalinen, salaustekniikkaan perustuva valuutta, jota ei hallinnoi keskuspankki.
- Ensimmäinen: Bitcoin aloitti toimintansa vuonna 2009; nykyään krypto-omaisuuksia on listattu miljoonia.
- Arvo: Kurssit heilahtelevat voimakkaasti – mahdollisuus tuottoon, mutta myös suuri riski menettää pääoma.
- Suomessa: Käyttö on laillista, mutta voitot ovat veronalaista pääomatuloa ja louhinta yleensä ansiotuloa.
- Hankinta ja säilytys: Kryptot ostetaan rekisteröidyistä pörsseistä ja säilytetään kryptolompakossa.
Mitä kryptovaluutat ovat ja miten ne toimivat?
Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, jonka toiminta perustuu salaustekniikkaan eli kryptografiaan ja hajautettuun tietokantaan. Yleisin tällainen tietokanta on lohkoketju, johon kaikki verkon tapahtumat tallentuvat pysyvästi ja julkisesti. Perinteisestä rahasta poiketen kryptovaluuttaa ei laske liikkeeseen keskuspankki, vaan sen arvo ja siirrot perustuvat verkon yhteisiin sääntöihin ja käyttäjien väliseen luottamukseen.
Käytännössä omistus kirjataan osoitteille, ja siirrot vahvistaa hajautettu verkko ilman pankkia välikätenä. Tästä syystä kryptovaluuttoja kutsutaan usein anonyymeiksi, mutta tarkempi termi on pseudonyymi: tapahtumat ovat kenen tahansa nähtävissä lohkoketjussa, mutta ne kytkeytyvät osoitteisiin eivätkä suoraan henkilön nimeen. Esimerkiksi Bitcoinin kehittäjästä tunnetaan vain nimimerkki Satoshi Nakamoto.
Kryptovaluutoille on tyypillistä, että niiden arvo ei ole vakaa. Kurssit voivat vaihdella voimakkaasti päivien tai jopa tuntien sisällä, mikä tarkoittaa sekä tuoton mahdollisuutta että merkittävää riskiä. Osa kryptovaluutoista on kuitenkin suunniteltu pysymään vakaana; näistä käytetään nimitystä vakaavaluutta eli stablecoin.
Suosituimmat kryptovaluutat
Koska kryptovaluuttoja on tuhansia, mikään yksittäinen valuutta ei ole kaikille paras. Suosiota mitataan yleensä markkina-arvolla, käyttöasteella ja vaihtomäärillä. Seuraavassa esitellään muutamia markkina-arvoltaan ja käytöltään suurimpia kryptovaluuttoja. Lisää vertailua löydät artikkelista parhaista kryptovaluutoista.
Bitcoin (BTC)
Avoimeen lähdekoodiin perustuva Bitcoin aloitti toimintansa vuonna 2009 ja on kryptovaluutoista tunnetuin. Sen suurin mahdollinen määrä on rajattu 21 miljoonaan, mikä tekee siitä niukan. Bitcoinin osuus koko kryptomarkkinan arvosta on ollut ajoittain yli puolet. Uusia bitcoineja syntyy louhinnan kautta.
Ethereum (ETH)
Lohkoketjuun perustuva Ethereum on Bitcoinin jälkeen suurimpia kryptovaluuttoja. Se mahdollistaa älysopimukset ja ohjelmoitavat sovellukset, minkä vuoksi sitä käytetään alustana lukemattomille muille projekteille. Voit seurata sen kehitystä Ethereumin kurssisivulta sekä sivustolta Ethereum kurssi.
XRP (Ripple)
XRP on suunniteltu nopeisiin ja edullisiin kansainvälisiin rahansiirtoihin. Sen taustalla toimii Ripple-verkko, ja kaikki 100 miljardia XRP:tä on luotu valmiiksi – toisin kuin Bitcoinia, sitä ei siis louhita lisää. Lue lisää XRP:n kurssista.
Tether (USDT) ja muut vakaavaluutat
Tether on vakaavaluutta, jonka arvo on sidottu Yhdysvaltain dollariin. Tällaiset stablecoinit eivät heilahtele samalla tavalla kuin Bitcoin, ja niitä käytetään usein kaupankäynnin välineenä ja arvon säilyttäjänä kryptomarkkinoilla.
Litecoin (LTC)
Litecoin on Bitcoinin kaltainen maksujärjestelmä ja valuutta, mutta sen siirrot vahvistuvat nopeammin. Litecoinin suurin määrä on rajattu 84 miljoonaan.
Cardano (ADA)
Cardano on pikemminkin alusta kuin pelkkä valuutta. Sen päälle voi rakentaa sovelluksia ja älysopimuksia, ja se käyttää energiatehokasta proof of stake -mekanismia.
Vertailu
| Kryptovaluutta | Lanseerattu | Tyyppi / konsensus | Maksimimäärä | Pääkäyttötarkoitus |
|---|---|---|---|---|
| Bitcoin (BTC) | 2009 | Proof of work | 21 miljoonaa | Arvon säilyttäjä, maksut |
| Ethereum (ETH) | 2015 | Proof of stake | Ei kiinteää ylärajaa | Älysopimukset, sovellukset |
| XRP (Ripple) | 2012 | Konsensusprotokolla (esiluotu) | 100 miljardia | Kansainväliset rahansiirrot |
| Tether (USDT) | 2014 | Vakaavaluutta (sidottu USD) | Ei ylärajaa | Vakaa arvo, kaupankäynti |
| Litecoin (LTC) | 2011 | Proof of work | 84 miljoonaa | Nopeat maksut |
| Cardano (ADA) | 2017 | Proof of stake | 45 miljardia | Alusta, älysopimukset |
Miten kryptovaluuttoja hankitaan?
Yleisin tapa hankkia kryptovaluuttaa on ostaa sitä kryptopörssistä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Binance ja Coinbase. Kansainvälisten pörssien lisäksi Suomessa toimii suomalaisia palveluita, kuten Coinmotion, josta kerromme tarkemmin Coinmotion-sivulla.
Ennen ostamista tarvitset kryptolompakon, johon valuutta säilötään. Kryptoa voi hankkia myös vaihtamalla sitä toiseen valuuttaan tai myymällä hyödykkeitä kryptoa vastaan. Käytännön ohjeita ostamiseen löydät sivulta osta bitcoineja.
Koska kurssit vaihtelevat jatkuvasti ja alalla esiintyy myös huijauksia, kryptoa kannattaa ostaa vain luotettavista ja rekisteröidyistä palveluista. Suomessa toimivien virtuaalivaluutan tarjoajien on rekisteröidyttävä Finanssivalvontaan.
Kryptovaluuttojen louhinta
Louhinta on prosessi, jossa tietokoneet vahvistavat verkon tapahtumia ja saavat siitä palkkioksi uusia kryptovaluuttayksiköitä. Perinteinen proof of work -louhinta perustuu monimutkaisten matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen, mikä vaatii runsaasti laskenta- ja sähkötehoa. Siksi sitä tehdään yleensä tarkoitusta varten rakennetuilla laitteilla.
Monet uudemmat kryptovaluutat käyttävät kevyempää proof of stake -mallia, jossa verkon ylläpitoon osallistutaan lukitsemalla eli panttaamalla omistettua valuuttaa fyysisen louhinnan sijaan. Tavalliselle käyttäjälle louhinta on usein kallista ja raskasta, eikä se ole välttämätöntä: kryptovaluuttoja voi yksinkertaisesti ostaa pörssistä.
Kryptovaluuttojen verotus Suomessa
Suomessa virtuaalivaluutoista saadut tulot ovat veronalaisia ja ne on ilmoitettava veroilmoituksessa. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan pääsäännöt ovat seuraavat:
- Kryptovaluutan myynnistä, toiseen kryptoon vaihtamisesta tai sillä maksamisesta syntyvä voitto verotetaan luovutusvoittona eli pääomatulona.
- Louhinnasta saatu tulo verotetaan yleensä ansiotulona.
- Tappion voi tietyin edellytyksin vähentää verotuksessa, ensisijaisesti luovutusvoitoista.
Verotus realisoituu, kun vaihdat kryptoa euroiksi tai toiseen valuuttaan taikka maksat sillä tuotteita tai palveluja. Tarkemmat ohjeet löydät artikkelista kryptovaluuttojen verotuksesta sekä aina ajantasaisina Verohallinnon sivuilta.
Kryptovaluuttojen laillisuus ja sääntely
Suomessa kryptovaluuttojen osto, myynti, louhinta ja käyttö ovat laillisia. Kaikissa maissa tilanne ei ole sama: esimerkiksi Kiina on kieltänyt kryptovaluuttojen vaihdon. Venäjällä kryptoa ei ole kokonaan kielletty, mutta maksuvälineenä saa käyttää vain ruplaa.
EU:ssa kryptomarkkinoita yhtenäistää MiCA-asetus (Markets in Crypto-Assets), jonka keskeiset säännökset tulivat sovellettaviksi vuoden 2024 loppupuolella. Se tuo kryptopalveluille muun muassa toimilupa- ja läpinäkyvyysvaatimuksia. Yleinen huoli kryptovaluuttojen käytöstä rikolliseen toimintaan on osin liioiteltu: Chainalysisin selvityksen mukaan laittoman toiminnan osuus kaikesta lohkoketjujen arvovirrasta oli vuonna 2024 noin 0,14 prosenttia.
Kryptovaluuttojen hyödyt ja riskit
Kryptovaluuttoihin liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Keskeisiä hyötyjä ovat:
- Siirrot toimivat ympäri vuorokauden ilman perinteistä pankkia välikätenä.
- Siirtokulut voivat olla pienet erityisesti kansainvälisissä maksuissa.
- Tapahtumat tallentuvat avoimesti lohkoketjuun, mikä lisää läpinäkyvyyttä.
Riskejä ovat puolestaan:
- Kurssit heilahtelevat voimakkaasti, ja arvo voi laskea nopeasti.
- Sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan.
- Alalla esiintyy huijauksia, ja hävinneitä tai varastettuja varoja on usein mahdoton saada takaisin.
- Yksityisten avainten katoaminen tarkoittaa yleensä varojen lopullista menettämistä.
Uudet kryptovaluutat ja tulevaisuus
Uusia kryptovaluuttoja syntyy jatkuvasti, ja niiden perässä pysyminen on vaikeaa. Luotettavia mittareita arvonkehityksen ennakointiin ei ole samalla tavalla kuin osakesijoittamisessa, joten uusiin projekteihin liittyy korostunut riski. Potentiaalia arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa teknologiaan, käyttöasteeseen, kehittäjäyhteisöön ja projektin läpinäkyvyyteen.
Myös valtiot ovat kokeilleet omia digitaalisia valuuttojaan. Venezuelan Petroa pidettiin aikanaan maailman ensimmäisenä valtiollisena kryptovaluuttana, mutta se jäi käytännössä vaille suosiota ja ajettiin alas tammikuussa 2024. Monet keskuspankit kehittävät nykyään omia digitaalisia valuuttojaan (CBDC), jotka eroavat hajautetuista kryptovaluutoista siinä, että niitä hallinnoi keskuspankki.
Vastuuvapauslauseke
Tämä sivu on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi kryptovaluutoista, eikä se ole sijoitus-, vero- tai muuta henkilökohtaista neuvontaa. Kryptovaluuttojen arvo voi vaihdella voimakkaasti, ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta. Tee aina oma selvityksesi, käytä vain rekisteröityjä palveluntarjoajia ja varmista verotukseen liittyvät yksityiskohdat Verohallinnon ohjeista sekä sääntelyyn liittyvät asiat Finanssivalvonnasta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä kryptovaluutta tarkoittaa?
Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka perustuu salaustekniikkaan ja hajautettuun tietokantaan, kuten lohkoketjuun. Sitä ei laske liikkeeseen keskuspankki, vaan sen toiminta perustuu verkon yhteisiin sääntöihin. Arkikielessä puhutaan usein lyhyesti kryptosta tai virtuaalivaluutasta.
Kuinka monta kryptovaluuttaa on olemassa?
Tarkkaa lukua on mahdoton antaa, koska uusia tokeneita syntyy jatkuvasti. CoinMarketCap on listannut yli 2,4 miljoonaa krypto-omaisuutta, mutta valtaosa niistä on käytännössä passiivisia tai erittäin pieniä. Aktiivisesti seurattuja ja vaihdettavia kryptovaluuttoja on kymmeniä tuhansia.
Onko kryptovaluuttojen käyttö laillista Suomessa?
Kyllä. Suomessa kryptovaluuttojen osto, myynti, louhinta ja käyttö ovat laillisia. Virtuaalivaluutan tarjoajien on rekisteröidyttävä Finanssivalvontaan rahanpesun estämistä koskevan sääntelyn vuoksi. Kaikissa maissa tilanne ei kuitenkaan ole sama.
Miten kryptovaluutoista maksetaan veroa?
Kryptovaluutan myynnistä, toiseen kryptoon vaihtamisesta tai sillä maksamisesta syntyvä voitto verotetaan luovutusvoittona eli pääomatulona. Louhinnasta saatu tulo verotetaan yleensä ansiotulona. Tappiot voi tietyin edellytyksin vähentää, ja kaikki tulot on ilmoitettava veroilmoituksessa.
Mikä on Bitcoinin ja altcoinien ero?
Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, ja sitä käytetään lähinnä arvon säilyttäjänä ja maksuvälineenä. Altcoineilla tarkoitetaan kaikkia Bitcoinin jälkeen syntyneitä kryptovaluuttoja, kuten Ethereumia, XRP:tä ja Cardanoa. Monet altcoinit tarjoavat lisäominaisuuksia, kuten älysopimuksia tai nopeampia ja edullisempia siirtoja.