Bitcoin perustuu lohkoketjuteknologiaan, jonka uusia lohkoja syntyy louhimalla eli mainaamalla. Louhinta pitää verkon toiminnassa, luo uusia bitcoineja hallitusti ja suojaa koko järjestelmää väärinkäytöltä. Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä louhijaksi, mutta käytännössä toiminta vaatii erikoislaitteita, sähköä ja osaamista. Tämä opas selittää selkokielellä, miten bitcoinin louhinta toimii, mitä sen aloittaminen vaatii, paljonko se maksaa ja miten tuloja verotetaan Suomessa.
Pikafaktat
| Konsensusmekanismi | Proof of work (SHA-256) |
|---|---|
| Lohkopalkkio nyt | 3,125 BTC / lohko |
| Uusi lohko | noin 10 minuutin välein |
| Puoliintuminen | noin 4 vuoden välein (seuraava arviolta 2028) |
| Enimmäismäärä | 21 miljoonaa BTC |
| Louhittu tähän mennessä | yli 20 miljoonaa (maaliskuu 2026) |
| Viimeinen lohko | arviolta vuonna 2140 |
| Tarvittava laitteisto | ASIC-louhintakone |
Mitä bitcoinin louhinta tarkoittaa?

Louhinnassa eli mainauksessa tehokkaat tietokoneet kilpailevat siitä, kuka saa lisätä seuraavan lohkon lohkoketjuun. Voittaja ratkaisee ensimmäisenä matemaattisen tehtävän ja saa palkkioksi lohkopalkkion sekä lohkon maksutapahtumien siirtomaksut. Uusi lohko löytyy keskimäärin noin kymmenen minuutin välein, ja juuri näin uudet bitcoinit tulevat liikkeelle.
Vuonna 2009 bitcoinia pystyi louhimaan tavallisella pöytäkoneella, koska kilpailua oli vähän. Tuolloin yksittäinen louhija saattoi ansaita useita bitcoineja muutaman päivän louhinnalla. Nykyään mainaus on ammattimaista toimintaa, johon käytetään vain louhintaan suunniteltuja ASIC-laitteita (Application-Specific Integrated Circuit eli tiettyyn tehtävään erikoistunut piiri).
Proof of work turvaa verkon
Bitcoinin louhinta perustuu proof of work -konsensusmekanismiin (lyhenne PoW, suomeksi työn todiste). Louhijat käyttävät laskentatehoa SHA-256-nimisen salausalgoritmin pyörittämiseen, ja juuri tämä tehonkulutus tekee verkon huijaamisesta erittäin kallista. Mitä enemmän rehellistä laskentatehoa verkossa on, sitä turvallisempi se on.
Jotta hyökkääjä voisi kirjoittaa tapahtumahistoriaa uudelleen, hänen pitäisi hallita yli puolta koko verkon laskentatehosta – tätä kutsutaan 51 prosentin hyökkäykseksi. Käytännössä se vaatisi niin valtavan ja kallis laitekannan, että se on bitcoinin kokoisessa verkossa erittäin epätodennäköistä. Tunnettuja proof of work -valuuttoja ovat bitcoinin lisäksi muun muassa litecoin, dogecoin ja monero.
Proof of work ja proof of stake eroavat toisistaan
Monet uudemmat kryptovaluutat eivät käytä louhintaa lainkaan, vaan ne turvataan proof of stake -mallilla (PoS, osakkuustodiste). Siinä verkkoa ylläpidetään lukitsemalla eli ”steikkaamalla” valuuttaa, ja palkkiot jaetaan lukitun määrän mukaan laskentatehon sijaan. PoS kuluttaa murto-osan proof workin energiasta. Esimerkiksi Ethereum siirtyi proof of stakeen syyskuussa 2022. On siis yleinen väärinkäsitys, että kaikkia kryptovaluuttoja voisi louhia tietokoneella.
Viimeinen bitcoin louhitaan arviolta vuonna 2140
Bitcoineja voidaan luoda enintään 21 miljoonaa. Tämä raja tekee bitcoinista niukan, mikä on yksi sen keskeisistä ominaisuuksista. Maaliskuussa 2026 louhittuja bitcoineja oli jo yli 20 miljoonaa, joten jäljellä on enää noin miljoona kolikkoa.
Uusien bitcoinien tahti hidastuu, koska lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtumassa, jota kutsutaan puoliintumiseksi (halving). Huhtikuun 2024 puoliintumisessa palkkio laski 6,25 bitcoinista nykyiseen 3,125 bitcoiniin lohkoa kohti. Seuraava puoliintuminen ajoittuu arviolta vuoteen 2028. Tämän hitaasti hiipuvan aikataulun vuoksi viimeiset bitcoinit louhitaan vasta noin vuonna 2140.
Mitä bitcoinin louhinta vaatii?

Bitcoinin louhinta on nykyään keskittynyt suuriin louhintafarmeihin, jotka toimivat teollisuushalleissa. Kotilouhijan on vaikea kilpailla niitä vastaan, mutta aloittaminen on silti mahdollista. Käy läpi seuraavat vaatimukset ja arvioi rehellisesti, onko sinulla tilat, laitteet ja aikaa.
1. Sopiva tila
Yksi pöytäkone ei riitä, vaan tarvitset tilaa useammalle laitteelle. ASIC-koneet ovat äänekkäitä ja tuottavat paljon lämpöä, joten tilan on oltava hyvin ilmastoitu – makuuhuone ei sovellu. Paras paikka on viileä ja hyvin tuuletettu varasto tai halli, jonne pääsee helposti huoltamaan laitteita.
2. Aikaa ja osaamista
Louhinta ei ole passiivista tuloa. Koneet käyvät ympäri vuorokauden täydellä teholla, joten ylikuumeneminen ja viat ovat todennäköisiä. Laitteita pitää valvoa jatkuvasti, ja osa huolloista joutuu usein tekemään itse, koska suomalaisia huoltopalveluja on vähän. Myös ohjeet ja ohjelmistot ovat pääosin englanniksi.
3. ASIC-louhintakone
Tehokas ASIC-laite on suunniteltu pelkästään SHA-256-louhintaan. Tärkein mittari on hashrate eli laskentateho (yksikkö TH/s, terahashia sekunnissa): mitä suurempi, sitä enemmän laite pystyy louhimaan. Lähes yhtä tärkeä on energiatehokkuus (yksikkö J/TH, joulea terahashia kohti) – mitä pienempi luku, sitä vähemmän laite kuluttaa sähköä samalla teholla.
Nykyiset huippumallit maksavat tyypillisesti noin 4 000–7 000 euroa, eli selvästi enemmän kuin vanhemmat sukupolvet. Vanhemmista malleista, kuten Antminer S19 -sarjasta, saa edullisemmin, mutta niiden energiatehokkuus on heikompi. Alla on vertailu suosituista nykymalleista.
Vertailu
| Laite | Hashrate | Energiatehokkuus | Tehonkulutus |
|---|---|---|---|
| Antminer S21 Pro | n. 234 TH/s | n. 15 J/TH | n. 3 510 W |
| Antminer S21 XP (ilmajäähdytys) | n. 270 TH/s | n. 13,5 J/TH | n. 3 645 W |
| Antminer S21 Hyd (nestejäähdytys) | n. 335 TH/s | n. 16 J/TH | n. 5 360 W |
| WhatsMiner M60S | n. 170–186 TH/s | n. 18,5 J/TH | n. 3 300 W |
| WhatsMiner M63S Hydro | n. 400 TH/s | n. 18,5 J/TH | n. 7 400 W |
Luvut ovat valmistajien ilmoittamia ja suuntaa-antavia. Pienempi J/TH-luku tarkoittaa parempaa energiatehokkuutta eli pienempää sähkönkulutusta samalla teholla.
4. Bitcoin-lompakko
Louhitut tuotot tarvitsevat turvallisen säilytyspaikan, eli bitcoin-lompakon. Jatkuvasti verkkoon kytketyt kuumat lompakot ovat helppokäyttöisiä mutta alttiimpia hyökkäyksille. Niin sanotut kylmälompakot (fyysiset laitelompakot) pitävät avaimet offline-tilassa ja ovat turvallisempia pidempiaikaiseen säilytykseen. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä enemmän kannattaa panostaa turvallisuuteen.
5. Louhintapooli
Yksittäisellä koneella on nykyään hyvin pieni mahdollisuus löytää lohko. Siksi lähes kaikki louhijat liittyvät louhintapooliin, jossa monen osallistujan teho yhdistetään ja palkkiot jaetaan tehon suhteessa. Näin tulot ovat tasaisempia, vaikka yksittäinen osuus jää pieneksi. Pooli perii osuuden palkkioista palvelumaksuna.
Bitcoinin louhinta on vahvasti keskittynyt: muutama suuri pooli hallitsee valtaosaa verkon laskentatehosta. Tunnettuja ja luotettavina pidettyjä pooleja vuonna 2026 ovat esimerkiksi:
- Foundry USA
- AntPool
- ViaBTC
- F2Pool
- Binance Pool
- Braiins Pool (entinen Slush Pool, alan vanhin pooli)
6. Louhintaohjelmisto
Ohjelmisto yhdistää laitteesi lohkoketjuun ja valittuun pooliin, välittää louhintatehtävät ja näyttää reaaliaikaisesti lämpötilan, hashraten ja louhintanopeuden. Markkinoilla on useita vakiintuneita ja ilmaisia vaihtoehtoja, joista aloittelijan kannattaa valita selkeä ja hyvin dokumentoitu ohjelma:
- NiceHash Miner – selkeä käyttöliittymä, hyvä aloitusohjelmisto; tarjoaa vähemmän räätälöintiä.
- CGMiner – kevyt komentorivipohjainen ASIC-ohjelmisto, joka toimii monilla alustoilla; käyttöliittymä on tekninen.
- BFGMiner – monipuolinen ja säädettävä, suunnattu kokeneille louhijoille; ei sovi aloittelijalle.
- Braiins OS – avoimen lähdekoodin laiteohjelmisto, joka voi parantaa yhteensopivien Antminer-laitteiden tehokkuutta.
- Awesome Miner – hallintatyökalu monen koneen ja poolin pyörittämiseen; laaja ja tehokas mutta monimutkainen.
Bitcoinin louhinta Suomessa
Suomi tarjoaa louhinnalle houkuttelevat olosuhteet: viileä ilmasto vähentää jäähdytystarvetta, sähköverkko on vakaa ja yhteiskunta turvallinen. Rajoittavin tekijä on sähkön hinta ja sen vaihtelu. Toisaalta tuulivoiman ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan myötä Suomessa on ollut ajoittain hyvin edullisia tai jopa negatiivisia pörssisähkön hintoja, mikä voi parantaa louhinnan kannattavuutta.
Yksi kasvualue on hukkalämmön hyödyntäminen: louhintalaitteiden tuottamaa lämpöä voidaan ohjata esimerkiksi kaukolämpöverkkoon, jolloin muuten hukkaan menevä energia saadaan talteen. Tämä parantaa toiminnan kokonaiskestävyyttä ja taloutta.
Onko bitcoinin louhinta kannattavaa?
Louhinnan kannattavuus riippuu ennen kaikkea neljästä tekijästä: bitcoinin hinnasta, verkon kokonaislaskentatehosta (hashratesta), laitteen energiatehokkuudesta ja sähkön hinnasta. Korkea verkon hashrate kertoo, että louhintaa tehdään paljon ja että se on monille yhä kannattavaa – mutta samalla kilpailu kiristyy ja yksittäisen koneen osuus pienenee.
Suurin jatkuva kuluerä on sähkö. Huippuluokan ASIC voi tuottaa päivässä muutaman kymmenen euron arvosta bitcoinia, mutta sen sähkönkulutus voi syödä tuotosta merkittävän osan, varsinkin kun sähkö on kallista. Siksi kannattavuutta ei kannata arvioida pelkällä mutu-tuntumalla.
Ennen laitehankintaa kannattaa laskea arvio tuotoista ja sähkönkulutuksesta. Voit arvioida kannattavuutta tähän tarkoitukseen suunnitellun laskurin avulla: syötät sähkön kWh-hinnan sekä laitteesi ja niiden lukumäärän, ja laskuri näyttää arvioidun kulutuksen ja tuoton. Muista, että bitcoinin hinta heiluu voimakkaasti, joten laskelma on aina suuntaa-antava.
Voiko bitcoineja louhia puhelimella tai näytönohjaimella?
Käytännössä ei kannattavasti. Puhelimen tai näytönohjaimen teho on murto-osa ASIC-laitteen tehosta, joten bitcoinin louhinta niillä ei tuota käytännössä mitään. Moni ”bitcoin miner” -mobiilisovellus ei tosiasiassa louhi bitcoinia laitteella lainkaan, ja osa on epäluotettavia – suhtaudu niihin varauksella. Apple on lisäksi kieltänyt kryptovaluuttojen louhinnan iOS-laitteissaan.
Näytönohjaimilla (GPU) voidaan louhia joitakin muita kryptovaluuttoja, mutta bitcoinin kohdalla ne jäivät kilpailusta jo vuosia sitten, kun ASIC-laitteet ottivat alan haltuunsa. Jos haluat kryptotuloa ilman raskasta louhintaa, kannattaa tutustua ennemmin muihin tapoihin, kuten passiivisen kryptotulon malleihin ja niiden riskeihin.
Bitcoin-louhinnan verotus Suomessa
Suomessa louhinnasta saatu tulo on veronalaista. Verohallinnon ohjeen mukaan proof of work -louhinnasta saatu virtuaalivaluutta on ansiotuloa, kun taas proof of stake -steikkauksesta saatu tulo on pääomatuloa. Tulo syntyy sillä hetkellä, kun louhittu valuutta tulee haltuusi, ja arvo lasketaan louhintahetken euromääräisen kurssin mukaan.
Louhinnasta saatu ansiotulo ilmoitetaan OmaVerossa kohdassa ”Muut ansiotulot”. Tulon hankkimisesta aiheutuneita kuluja, kuten louhinnan aiheuttamaa sähkönkulutuksen lisäystä ja laitehankintoja, voi vähentää verotuksessa, mutta vähennettävä osuus pitää pystyä erittelemään – et voi vähentää koko kotitalouden sähkölaskua. Myöhemmin, kun myyt tai käytät louhimasi bitcoinit, mahdollinen arvonnousu verotetaan luovutusvoittona. Lue tarkemmin kryptovaluuttojen verotuksesta ja tarkista aina ajantasaiset ohjeet Verohallinnolta.
Yhteenveto
Bitcoinin louhinta on verkon perusta: se luo uudet bitcoinit ja suojaa järjestelmää proof of work -mekanismilla. Kotilouhijalle se on kuitenkin vaativa laji, joka edellyttää erikoislaitteita, sopivat tilat, jatkuvaa valvontaa ja usean tuhannen euron alkuinvestoinnin. Käytännössä lähes kaikki louhivat poolien kautta, koska yksin lohkon löytäminen on hyvin epätodennäköistä.
Kannattavuus ratkeaa pitkälti sähkön hinnalla ja laitteen energiatehokkuudella. Suomen viileä ilmasto ja ajoittain edullinen sähkö ovat etu, mutta bitcoinin hinnan heilunta ja kiristyvä kilpailu tekevät tuotoista epävarmoja. Laske kulut etukäteen, huomioi verotus ja sijoita louhintaan vain sen verran kuin olet valmis menettämään.
Vastuullisuushuomautus
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä taustatietoa bitcoinin louhinnasta, ei sijoitus-, vero- tai talousneuvontaa. Kryptovaluuttojen arvo voi vaihdella voimakkaasti, ja louhintaan liittyy riski menettää sijoitettu pääoma kokonaan. Sijoita ja louhi vain summilla, joiden menettämiseen sinulla on varaa.
Tarkista verotukseen liittyvät asiat aina Verohallinnon ajantasaisista ohjeista ja tutustu rahoitusalan valvojan Finanssivalvonnan julkaisemaan tietoon virtuaalivaluuttojen riskeistä.
Lähteet
- Verohallinto – Virtuaalivaluuttojen verotus
- The Block – Bitcoin’s mined supply hits 20 million
- Blockworks – Bitcoin’s block reward slashed in the 2024 halving
- Braiins – Slush Pool / Braiins Pool history
- Hashrate Index – Top Bitcoin mining ASIC machines 2025
- Hashrate Index – Top 10 Bitcoin mining pools 2025
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Kannattaako bitcoinin louhinta vuonna 2026?
Se riippuu ennen kaikkea sähkön hinnasta ja laitteen energiatehokkuudesta. Edullisella sähköllä ja nykyaikaisella ASIC-laitteella louhinta voi olla kannattavaa, mutta kallis sähkö ja bitcoinin hinnan lasku voivat syödä tuoton kokonaan. Laske kulut etukäteen ennen laitehankintaa.
Kuinka monta bitcoinia yhdestä lohkosta saa nyt?
Lohkopalkkio on tällä hetkellä 3,125 bitcoinia, ja sen lisäksi louhija saa lohkon siirtomaksut. Uusi lohko löytyy keskimäärin noin kymmenen minuutin välein. Palkkio puolittuu seuraavan kerran arviolta vuonna 2028.
Voiko bitcoineja louhia tavallisella tietokoneella tai puhelimella?
Ei kannattavasti. Bitcoinin louhinta vaatii nykyään erikoisvalmisteisia ASIC-laitteita. Tavallisen tietokoneen, näytönohjaimen tai puhelimen teho on aivan liian pieni, eikä tuloa käytännössä synny.
Miten louhinnasta saatua tuloa verotetaan Suomessa?
Proof of work -louhinnasta saatu bitcoin on ansiotuloa, joka ilmoitetaan OmaVerossa kohdassa ”Muut ansiotulot”. Louhinnan kuluja, kuten lisääntynyttä sähkönkulutusta ja laitehankintoja, voi vähentää, kunhan osuus pystytään erittelemään.
Milloin viimeinen bitcoin louhitaan?
Bitcoineja voidaan luoda enintään 21 miljoonaa. Niistä oli maaliskuuhun 2026 mennessä louhittu jo yli 20 miljoonaa, mutta koska palkkio pienenee puoliintumisissa, viimeiset kolikot louhitaan arviolta vasta vuonna 2140.
