Tunnetko lohkoketjun toiminnan kryptovaluutoissa?

Bitcoin
Tunnetko lohkoketjun toiminnan kryptovaluutoissa?

Lohkoketju ja siihen liittyvä teknologia on oleellinen osa kryptovaluuttoja. Se on käytännössä hajautettua kirjanpitoteknologiaa ja se toimii avaintekijänä kryptovaluuttojen muodostamisessa. Lohkoketjun idea kannattaa sisäistää ainakin päällisin puolin, jotta kryptovaluuttojen maailma aukeaa paremmin.

Kryptovaluutta on virtuaalista valuuttaa, joka toimii täysin digitaalisessa ympäristössä. Siihen ei sisälly kolmansia osapuolia, eikä se ole minkään valtion keskuspankin hallinnoimaa. Tunnetuin ja suosituin kryptovaluutta on Bitcoin, mutta joukkoon mahtuu tuhansia muitakin virtuaalivaluuttoja, joista moni on kirinyt suosiollaan varteenotettaviksi toimijoiksi.

Kryptovaluuttojen toiminta perustuu lohkoketjuteknologiaa, jonka tarkoituksena on ratkaista tietovaraston luottamukseen ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että data tallennetaan jokaiselle verkkoa pyörittävälle palvelimelle, joita kutsutaan solmuiksi.

Lohkoketju on siis verkko, jossa lukuisat palvelinkoneet tukevat sitä ja yhdistyvät toisiinsa internetin välityksellä. Lohkoketju ei siis sisällä keskuspalvelimia tai muita kriittisiä pisteitä, jotka lamautuessaan estäisivät sen toiminnan.

Lohkoketjun hyödyntäminen

Lohkoketjuteknologiaan liittyviä ratkaisujen odotetaan yleistyvän erityisesti finanssialalla lähitulevaisuudessa, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet on havaittu monella muullakin alalla. Lohkoketjussa on lukuisia potentiaalisia etuja, jotka eivät rajoitu ainoastaan taloudellisiin hyötyihin, vaan se voi tuoda lisäarvoa esimerkiksi poliittisiin, humanitaarisiin, sosiaalisiin ja tieteellisiin ilmiöihin.

Lohkoketjut voidaan jaotella myös avoimiin ja suljettuihin lohkoketjuihin, joista avoimet ovat esimerkiksi Bitcoinin kaltaisia järjestelmiä. Avoimessa lohkoketjussa kuka tahansa voi osallistua sen varmistamiseen ja siinä tapahtuvat transaktiot ovat kaikkien nähtävillä. Yhteisymmärrys tuntemattomien tahojen välillä saadaan aikaan monimutkaisilla laskutoimituksilla.

Suljetut lohkoketjut on puolestaan tarkoitettu rajatulle käyttäjäkunnalle, jossa yleensä kaikki tuntevat toisensa. Jos suljettujen lohkoketjujen transaktioita haluaa tarkastella, vaaditaan siihen yleensä lupa. Suljetussa lohkoketjussa suoritetaan tiettyä yhteistä liiketoimintaa, eikä luottamusta tällöin tarvita rakentaa monimutkaisilla laskutoimituksilla avoimen lohkoketjun tapaan.

Lohkoketjun ominaisuudet ja toimintaperiaate

Lohkoketjuun sisältyy lukuisia erilaisia ominaisuuksia, joista tärkeimpinä voidaan pitää muun muassa hajautusta ja sisällön validointia. Siihen voi sisällyttää tarvittaessa anonymiteetin ja salauksen, eikä se vaadi keskinäistä luottamusta. Se on muuttumaton ja se vaatii vahvan tunnistautumisen. Lohkoketjun ominaisuuteen kuuluu myös se, ettei siinä ole yksittäistä haavoittuvuuspistettä.

Lohkoketjun toimintaperiaate alkaa pelkistettynä siten, että henkilö siirtää valuuttaa toiselle henkilölle ja tätä transaktiota voidaan kuvata verkossa lohkona. Tämä transaktio jaetaan verkon jokaiseen laitteeseen ja siirron vahvistaa lohkoketju. Lohkoketjuun lisätään lohko, jolloin siirrosta tulee läpinäkyvä osa ketjua. Valuutta siirtyy tällöin antajalta vastaanottajalle.

Lohkoketjun konsensus

Lohkoketjuun kytkeytyy oleellisesti myös konsensusprotokolla, jonka avulla jokainen käyttäjä hyväksyy transaktion oikeellisuuden. Jokainen käyttäjä myös määrittää, mitkä lohkot lisätään lohkoketjuun ja määrityksen kohteen on myös lohkoketjun senhetkinen tila. Konsensusjärjestelmä on näin ollen merkittävä osa luottamuksetonta verkkoratkaisua.

Jos toimivaa konsensusjärjestelmää ei olisi, pitäisi lohkoketjussa olla keskitettyä järjestelmää muistuttava luottamussuhde joidenkin toimijoiden välillä. Tämä olisi hajauttamisen kevyempi muoto. Tämän ongelman ratkaisee useat älysopimusalustat, jotka erottavat niin sanotun maailmantilan ja transaktiolohkoketjun toisistaan ja tekee niistä kaksi erillistä kokonaisuutta.

Proof-of-Work ja Proof-of-Stake

Lohkoketjut voidaan jaotella myös PoW- ja PoS-luokkiin. Proof-of-Work-protokollassa suositaan ongelmatapauksissa niitä lohkoja, joiden louhinnassa on laskentatahoja käytetty eniten. Proof-of-Stake-protokollassa puolestaan suositaan ongelmatapauksissa niitä lohkoja, joiden louhinnan takana on krypto-omaosuuseriä panostettu eniten.

Proof-of-Stake on haastavaa toteuttaa laaja-alaisesti skaalautuvaksi, kun taas Proof-of-Workissa vaikeustaso skaalautuu laskentatehon mukaan. Se on myös suhteellisen epäedullinen energiatehokkuudellaan ja kryptovaluutoista esimerkiksi toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum on siirtymässä PoS-protokollaan.

Token mittaa lohkoketjun arvoa

Token on kryptovaluuttojen rahake, joka mittaa lohkoketjussa käytettävää arvoa. Se luo siis lohkoketjun toisilleen tuntemattomille jäsenille taloudellisen kannustimen. Lohkoketjun jäsenen osallistuessa yhteisen tietokannan varmistamiseen, palkitaan hänet rahakkeella, eli tokeneilla. Niitä hän voi käyttää valuutan laikka järjestelmässä.

Token on käytössä melkein jokaisessa lohkoketjusovelluksessa. Jokainen sovellus tarjoaa erilaisia palveluista, joten kannustimienkin pitää olla erilasia. Tokenien ansiosta järjestelmässä voidaan tehdä kannattavasti myös erittäin pieniä, vaikkapa muutaman sentin suuruisia maksuja. Kun palvelun arvostus kohenee, tokenienkin arvo nousee ja tällä hetkellä tunnetuimpien tokenien listalla komeilevat edellä mainitut Bitcoin ja Ethereum sekä Ripple.